Aamulla
kun mä herään ja katson että mitä minulla on edessä.
Mä menen kuvauspaikalle vähän ennen kun näyttelijät
tulee, yleensä mä meen kuvaajan kanssa pikkusen ennen muita, usein
puoli tuntia ennen.
Käydään siinä seisten vielä läpi sen päivän
kohtaukset,
jos ne kaikki tapahtuu siinä samassa paikassa. Käydään läpi
missä kuvataan, missä näyttelijät liikkuu, se tärkeä,
se punainen lanka.
Me ei lueta kohtausta enää siinä vaiheessa käsikirjoituksesta,
vaan me puhutaan se toinen toisillemme se punainen lanka selväksi. Tapahtuu
mitä hyvänsä yllättävää, tulee yhtäkkiä
ukkonen tai sataa vanhoja akkoja taivaalta, niin me muistetaan että mikä
tässä kohtauksessa on tärkeetä. Se on tärkeä asia.
Sitten sinne alkaa tulla sitä porukkaa jotka rupee valmistelemaan ja tekemään
kysymyksiä. Mä koitan yleensä niinkun pysyä rentona ja muistaa
vain ja keskittyä olennaiseen enkä mennä kaiken maailman hössäkkään
mukaan.
Sitten kun apulaisohjaaja
tulee mulle kertomaan että nyt ollaan valmiina aloittamaan kuvaukset, niin
sitten nättelijöiden kanssa harjoitellaan muutama kerta.
Yleensä me harjoitellaan kuvauspaikalla vasta myös teksti,
lapsinäyttelijöiltä mä erikseen pyydän että ne
ei opettele ulkoa repliikkejään.
Me
harjoitellaan siinä samalla kun muu ryhmä rakentaa valoja.
Mä käyn näyttelijöiden kanssa sen tekstin läpi. Sitten
me harjoitellaan sitä siinä, vähän improvisoidaan, sitten
se kuvataan.
Sitten se kuvataan niin monta kertaa kun tarvii ja mä sanon kiitos ja tää
on tässä niin sitten siirrytään seuraavaan kohtaukseen.
Päivän aikana tehdään yhdestä viiteen kohtausta.
i
n
f
o
Voit
lukea haastattelun
myös tekstinä.
Puhe jatkuu taustalla.
Palaa takaisin videoon
"play"-painikkeesta
Tekstissä olevat linkit
vaativat verkkoyhteyden.
TEKIJÄT |